The Research Blog

BUT. There are two way to say but in Finnish: Mutta Vaan Martin ei ole somalialainen, mutta Amon on. Martin is not Somali, but Amon is. Martin ei ole somalialainen, vaan iranilainen. Martin is not Somali, but Iranian. Vaan is used after a negative and to indicate the positive answer. Mutta is used for everything else. Pekka ei ole opettaja, mutta Maarit on. Pekka is not the teacher, but Maarit is. Pekka ei ole opettaja, vaan opiskelija. Pekka is not the teacher, but a student.

Vuodenajat (Seasons or “times of the year”): Talvi: Winter Kevät: Spring Kesä: Summer Syksy: Autumn Mikä kuukausi nyt on? What month are we in? Nyt on syyskuu. Now is September. Mikä vuodenaika nyt on? What season are we in? Nyt on syksy. Now it is Autumn. -si: -de Singular Plural (Monikko) Vuosi (year) 2016 Vuodet (years) Kuukausi (month) Kuukaudet (Months) Uusi auto (New Car) Uudet Autot (New Cars) Milloin (When) Kuukaudet: -ssa (months) When responding to questions of when referring to months you add the suffix -ssa to the month. Milloin tämä kurssi loppuu? When will this course end? Se loppuu marraskuussa. It will end in November. Milloin joulu on? When is Christmas? Se on joulukuussa. Christmas is in December. Milloin ramadan on vuonna 2017? When is ramadan in 2017? Se on kesäkuussa. It is in June. Vikkonpäivät: -na (days of the week) When referring to days of the week, you add the suffix -na to the day of

Päivät (Days) Maanantai: Monday Tiistai: Tuesday Keskiviikko: Wednesday Torstai: Thursday Perjantai: Friday Lauantai: Saturday Sunnuntai: Sunday Mikä päivä tänään on? What day is it today? Tänään on keskiviikko. Today is Wednesday. Mikä päivä huomenna on? What day is tomorrow? Huomenna on Torstai. Tomorrow is Thursday. Entä ylihuomenna? What about the day after tomorrow? Ylihuomenna on Perjantai. The day after tomorrow is Friday. Mikä päivä eilen oli? What day was yesterday? Eilen oli Tiistai. Yesterday was Tuesday. Entä toissapäivänä? What about the day before yesterday? Toissapäivänä olin Maanantai. The day before yesterday was Monday.

NUMEROT (Numbers) 1: Yksi 2: Kaksi 3: Kolme 4: Neljä 5: Viisi 6: Kuusi 7: Seitsemän 8: Kahdeksan 9: Yhdeksän 10: Kymmenen 11 - 19  = 1 - 9 + toista 20 - 90 (20, 30, 40, 50, etc) = 2 - 9 + kymmentä The in between numbers from 21 to 99  have the  first number + kymmentä + last number 21 = Kaksikymmentäyksi 33 = kolmekymmentäkolme 100 = Sata 101 = Satayksi 200 = kaksisataa 1000 = tuhat 1100 = tuhatsata 2000 = kaksituhatta Mikä vuosi nyt on? What year is it? Nyt on vuosi kaksituhattayksikymmentäseitsemän (2017) The year now is 2017.

CHANGES IN WORDS: -e: -ee Kappal e kolme. Chapter three. Olemme nyt kappal ee ssa kolme (3). We are now in chapter three. pp: -p Europpa: Euroopa + -ssa: Euroopassa (in Europe) kk: -k Turkki: Turkissa (in Turkey) Istanbul on Turkissa. Istanbul is in Turkey. tt: t Minutti: Minuutissa (in a minute) nk: ng Helsinki: Helsinigi+ssä: Helsinigissä (in Helsinki) ILMANSUUNNAT: Points of the compass Etelä: Southern Pohjois: Northern Missä Kreikka on? Se on Etelä-Euroopassa. Where is Greece? It is in Southern Europe. Missä Mongolia on? Se on itä-Aasiassa. Where is Mongolia? It is in East Asia. Missä Sierra Leone on? Se on länsi-Afrikassa. Where is Sierra Leone? It is in West-Africa. Missä Algeria ja Tunisia ovat? Ne ovat pohjois-Afrikassa. Where are Algeria and Tunisia? They are in North Africa. When a word ends with “nen” and it compounds with another “n” then it becomes an “s” -nen: -se: -s Nainen: naiset Nainen + poliisi: naisp

This and That Yksikko (singular) Monikko (Plural) This tämä nämä That tuo nuo ne se Tämä kirja on minun. This book is mine. Nämä kirjat ovat minun. These books are mine. Tuo kirja on minum. That book is mine. Nuo kirjat on minum. These books are mine. Missä Firenze ja Venetsia ovat? Where are Florence and Venice? Ne ovat italiassa. They are in Italy. Nainen: woman Mies: man Ihminen (singular): person Ihmiset (plural): people Lapsi: child Tuo nainen asuu Oulussa. That woman lives in Oulu. Nuo naiset asuvat Oulussa. Those women live in Oulu.

When answering the question where? (missä?) there are 4 ways to answer: 1. / -ssa / -ssä If the stem of the word has a vowel a, o or u the ending is -ssa. If it does not have an a, o or u then the ending is -ssä. Missä Pariisi on? Where is Paris? Se on Ranska ssa . It is in France Missä Bern on? Where is Bern? Se on Sveitsi ssa. It is in Switzerland. Minä asun (tuo iso talo) I live (that big house) Minä asun tuo ssa iso ssa talo ssa . I live in that big house The -ssa means “in” Missä sinä opiskelet suomea? Where do you study Finnish? Opiskelen kalliolassa. I study in Kallio. Hän on työssä. He is at work. He ovat kalassa. They are fishing Järvi on jäässä. The lake is covered with ice. Mies on junassa. The man is on a train.   2./ -lla / -llä Minä opiskelen suomea kurssilla (kurssi). Tie (road), katu (street) when modifying the t becomes a d (t=d) so katu would become kadu. Tuo katu on sturenkatu. Missä kalliola on? Where in kallio?

Mikä tämä on? What is this? Se on paperi (paper) Se on kynä (pen) Se on kirja (book) Se on pöytä (table) Se on tuoli (chair) Se on tietokone (computer) Se on ikkuna (window) Se on ovi (door) Mikä tuo on? What is that? Se on lamppu (lamp) 3 pronouns: Tämä which means “this” Tuo which means “that” Se which means “this” or “that” Avaa ikkuna!: Open the window! Sulje ovi!: Close the door! Yksikko (singular) Monikko (Plural) Sieni: sienet Mushroom: mushrooms Sieni : -i, -e, vanha (4000 vuotta), originaali suomalainen sana. Ei lainasana. Because “sieni” is an old, original finnish word from 4000 years ago, the “i” gets replaced by “e” when you add something to the end of the word. In this case you are adding “t” to indicate plural so the i becomes e. It is not a loaned word. These are examples of loaned words: Paperi: paperit Tuoli: tuolit Uida (to swim) Person  - Positive - Negative Minä - uin - en ui Sinä - uit - et ui Hän